perjantaina, heinäkuuta 21, 2006

Hei, cosplay!

Tämä se vielä puuttui. Tiedättehän tuon japanilaisen nuorison villityksen, cosplayn, jossa pukeudutaan fantasia-asuihin. Kuikelot japanilaisnuoret näyttävät kostyymeissään vielä suht siedettäviltä, MUTTA suomalainen ikänsä tietokoneen edessä roskaruokaa nappaillen turvonnut tonniteini EI NÄYTÄ HIENOLTA survottuaan itsensä ballerinapukuun. Moisen näyn jälkeen koetin keksiä jo vastakohdan sinänsä tökerölle silmäkarkki (eye candy) -termille. Olisiko läski suomalaistenava putkimekossa sitten silmälaksatiivia? Tämä on asiassa vaikein kysymys. T. Nimim. Manga lähtee lapsesta hakkaamalla, anime saunan takana ja gootti on ihmisen paras ystävä.

torstaina, heinäkuuta 20, 2006

Onko ulkoministeri insestin uhri?

Suomen ulkoministerin ulkoinen käytös viittaisi vahvasti narsistiseen persoonallisuushäiriöön. Lisäksi käytöksessä on pakkoneuroottisia piirteitä. "Narsistinen persoona voi kohota yhteiskunnassa korkealle, vaikka vallankäyttö on usein tuhoavaa", toteaa apulaisylilääkäri Jorma Tähkä.

Narsistisen persoonallisuushäiriön keskeisimpiä oireita on pakonomainen ihailun ja vallan tarve, oire joka sopii kaikkiin pitkän linjan poliitikoihin, esimerkiksi ulkoministeriimme. Pakkoneuroottinen henkilö on sokea ulkoiselle todellisuudelle. Ulkoministerin kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä ettei hän ei ole tarkistanut poliittista vakaumustaan sitten kuusikymmentäluvun vaikka Neuvostoliitto on hajonnut, kommunismi on menneen talven lumia ja vasemmistolaisuudesta on tullut marginaalinen ääri-ilmiö samalla kun yhä useammat vannovat markkinatalouden nimiin.
Pakkoneurootikko on tunne-elämältään kapeutunut - seikka joka sopii ulkoministeriimme. Pakkoneurootikolla on pakkomielle johonkin, tässä tapauksessa Yhdysvaltojen arvostelu, piikittely ja syvä vihan tunne kaikkea Yhdysvaltoihin liittyvää kohtaan.
Pakkoneuroosin oireisiin kuuluu pikkuseikkoihin takertuminen. Kun pitäisi hoitaa Suomen ulkoasioita, ministeri ottaa esille CIA:n vankilennot yhä uudestaan ja uudestaan. Kun EU:n puhetta johtavana ulkoministerinä olisi järkevää keksiä jotain rakentavaa sanottavaa Libanonin tilanteesta, niin Tuomioja käyttää tilaisuutta hyväkseen ja vierittää syyn Yhdysvaltojen niskaan. Sisäpoliittisissa kriiseissä hän jaksaa aina vedota mutkan kautta johonkin mandaattiin tai protokollaan. Jokaisessa tilanteessa hän juuttuu sivuseikkoihin.
Persoonallisuushäiriöinen on täynnä oikkuja, joiden motiivia terveen on vaikea tai mahdoton ymmärtää. Mieleen tulee Zavidovo-vuoto jonka Tuomioja 1990-luvulla tunnusti tehneensä. Onko Tuomioja koskaan vilpittömästi tunnustanut olleensa väärässä? Pakkoneuroottinen kokee toimintansa asianmukaiseksi ja oikeutetuksi. Hän ei koe ongelmaa vaan keksii tuekseen verukkeita. Kuulostaako tutulta?

Persoonallisuushäiriö (pakkoneuroottisine oireineen) syntyy lähes aina varhaislapsuudessa, vaikean tai vaikeiden traumaattisten kokemusten aiheuttamana. Mikä voisi olla pienen Erkin mahdollisesti kokema traumaattinen tapahtuma? Persoonallisuushäiriöllisten vanhemmat kärsivät erittäin usein samasta diagnoosista. Sairaus ei ole geneettinen, vaan se periytyy edellä mainittujen kokemusten myötä. Persoonallisuushäiriöstä kärsivät ihmiset manipuloivat eli käyttävät hyväkseen muita, kuten esimerkiksi läheisiään. Seksuaalinen oman lapsen hyväksikäyttö, eli insesti on valitettavan yleistä ja tarpeeksi traumaattinen kokemus siirtääkseen sairauden seuraavalle sukupolvelle. Suvussa pitkään jatkuneita insesti/persoonallisuushäiriötapauksia on raportoitu varsinkin Suomessa. Jos Erkki Tuomioja on ollut isänsä hyväksi käyttämä, se selittäisi hänen käyttäytymisensä sekä sairaalloisen, pakkomielteenomaisen vihansa oikeistolaisuutta kohtaan.

kirjoittaja on opiskellut sekä toiminut luennoitsijana Pennsylvanian, Vermontin ja Darwinin yliopistoissa.

Duunissa "media-alalla"

Televisio on nykyään täynnä kaikkee tosi kivaa. Joku supervälkky setä keksi muutama vuosi sitten että tv:ssä pitää olla koko ajan jotain menoa. Pelkkä suhina kun antaa kuvan ihan tyhmästä kanavasta. Sitten ne laitto telkkarin täyteen kaikkea jännää, kuten Ostos-tv:tä ja mainosmakasiinia. Mutta kaikista paras juttu on nää tv-chatit ja interaktiiviset, houstatut kännykkäpeliohjelmat!

Ai jaa miks vai? No mä voin kertoo: nää uudet ja sikamageet ohjelmat työllistää tosi hyvin. Ne on hyvä ponnahduslauta kaikille meille lahjakkaille, media-alan duuneista kiinnostuneille. Aattele: meikäkin pääsi alalle suoraan lukiosta! Siis tosi ihqua juontaa chattii ja megapottii kaiket päivät ja yöt. Mä saan koko ajan tosi hyvää palautetta ja sitä paitsi tää duuni avaa mulle monia ovia.

Mun mielestä kaikki hössötys media-alan ylikoulutuksesta on ihan tyhmää. Lahjakkaille riittää kyllä duunia ilman koulutustakin. Ja ellei tv-ala kiinnosta, niin löytyyhän media-alan työpaikkoja myös esimerkiksi puhelinmyyntifirmoista.

keskiviikkona, heinäkuuta 19, 2006

Venäjän ja Suomen viisumivapaus vain ajan kysymys

Eipä ymmärtänyt monikaan äänestäjä - poliitikoista puhumattakaan - mitä EU tuo tullessaan. Tähän mennessä merkittävin saavutus, eli halpa viina on hyvin pientä verrattuna tuleviin "edistysaskeliin".

Säälittävimpiä EU:puolesta äänestäneitä olivat työläisperhelähtöiset, itsensä oikeistolaisiksi sekä keskiluokkaisiksi profiloivat teknillisen koulun kouluttamat insinöörinreppanat. He luulivat Euroopan unioniin liittymisen siirtävän Suomen maantieteellistä sijaintia suuren harppauksen kohti Amerikkaa. He erehtyivät todella pahasti. Suomen sijaintia ei voi siirtää mutta Suomeen voi siirtää satoja tuhansia venäläisiä hyvinkin helposti.

Venäjää johtaa hyvin määrätietoinen, terävä ja häikäilemätön mafiapomo. Terävyydessään hän pystyisi pelaamaan simultaanishakkia yksin koko EU-komissiota vastaan ja niin hän vertauskuvannollisesti myös pelaa, voitokkaasti.

Vladimir Putin ehdotti noin kolme vuotta sitten venäjän ja Schengen-maiden välistä viisumivapautta. Silloin ehdotus torjuttiin hienovaraisesti ja jätettiin typerästi "hyllylle" parempia aikoja odottamaan. Nyt ovat paremmat ajat koittaneet.

Kolmessa vuodessa ehtii tapahtua paljon. Maailmaan on mm. luotu keinotekoinen energiakriisi, paljolti Enron corporationin innovaatioita hyväksi käyttäen. Eräs syyllinen on Euroopan poliittinen johto. Se on ydinvoiman sijasta keskittynyt hyödyttömiin "energiapajuihin" sekä sulkenut silmänsä lähi-idän tilanteelta. Vihdoin Eurooppa on herännyt todellisuuteen. Se on riippuvainen venäjän energiasta. Niin riippuvainen että vieroitushoito ei auta. Niin riippuvainen että EU-johto on päättänyt ottaa hatun kouraan ja ehdottaa "kamadiilerille" vapaakauppa- sekä energiayhteistyö-sopimusneuvotteluja. Itse Jose Manuel Barroso otti asian esille.
Sopimus tullaan solmimaan ja Putin laitattaa siihen pykälän viisumivapaudesta. Viisumivapaus on venäläisille tärkeä mutta Brysselille se on vaakakupissa olematon verrattuna vaikkapa energiakysymykseen. Näin ollen se toteutuu vuorenvarmasti.

Maailman toiseksi suurin elintasoraja on Yhdysvaltojen ja Mexicon välillä. Tiukasta viisumipolitiikasta huolimatta rajalla on huomattavia ongelmia, vaikka Yhdysvalloilla on suhteessa enemmän rajavalvontaresursseja kuin Suomella. Suomen itäraja on maailman suurin elintasoraja, mutta se on - ihme kyllä - toistaiseksi pitänyt hyvin. Tilanne muuttuu kuitenkin radikaalisti viisumivapauden myötä.

Itärajan takana asustelee kavereita jotka vaihtaisivat nykyolosuhteet mielellään suomalaiseen, sosiaalitädin ehdoilla pidettyyn vankilaan. Virallisesti rikkeetön pikkurikollinen, joka tappaisi sadasta eurosta, tarvitsee vain bensaa Ladaansa päästäkseen Saimaan rannoille koluamaan kesämökkejä tai mitä vaan. Lumipallo alkaa vyöryä...

Ei tainnut mennä ihan niinkuin 1800 euroa kuukaudessa bruttona tienaava, heikolla itsetunnolla varustettu "tallipäällikkö", erikoistumislinjan suorittanut ja nyt katsastustusmiehenä työskentelevä autoinsinööri hurmoksessaan ajatteli tiputtaessaan äänestyslippua uurnaan. Naamalla oli varmasti perus-ugrin ilme, eli ei ilmettä lainkaan.

Tarkemmin ajateltuna halpa viina, venäläisten massa-invaasio ja muut kehitysaskeleet kohti parempaa huomista nopeuttavat Suomen ajautumista anarkiaan, jolloin sosiaalihuoltovaltion puolesta puhuneet, veromarkkoja surutta tuhlanneet sosiaalidemokraatit ym. ym. ovat elämäntapa-sniperille täysin vapaata riistaa ilman typeriä sanktioita.

Jos E.Tuomioja on hengissä kun poliisivoimien palkat jäävät ensi kerran maksamatta valtion konkurssin takia, niin kehotan nyt häntä matkustamaan vaikka perkele, Zavidovoon.

nimimerkki cal .222

Rahvaan huvia

Espanjan konsulina viime vuosisadan vaihteen Helsingissä toiminut Angel Ganivet kirjoitti teoksessaan "Suomalaiskirjeitä" teatterista jotakuinkin seuraavasti: "...Teatteri on valmiiksi pureskeltua hömppää niille, jotka eivät pysty oman päänsä tuotoksilla tahi ystäviensä seurassa viihdyttämään itseään...". Varsin oivaltava kuvaus.
Ilmeisesti kansa on mielikuvitukseltaan varsin köyhää, sillä teattereiden massaproduktioissa ramppaa eläkeläinen jos toinenkin. Itseään hieman parempana ja tiedostavampana "keskiluokkana" pitävä, vallan akateemisesti koulutettu - mutta usein varsin sivistymätön - väki taas valitsee usein pelkän viihteen sijaan hieman vaikeammin lähestyttävän ja kokeellisemman esityksen. Ja niitähän riittää.

Näyttelijöitä arvostetaan ja näyttelijän ammatti onkin varsin houkutteleva uravaihtoehto varsinkin nuorison keskuudessa. Valitettavasti suurella osalla nuoria ei ole minkäänasteisia lahjoja kyseisessä toimessa menestymiseksi. Pienessä maassa ei riitä lahjakkuuksia ja siksi näyttelemistä pääsevät opiskelemaan myös keskinkertaisuudet. Vallitsevan harhakäsityksen mukaan näyttelijöitä pidetään usein jollain tapaa yhteiskunnalliseti valveutuneina. Tämä ei kuitenkaan pidä millään tasolla paikkaansa. Näyttelijä on vain muiden toiveiden toteuttaja.
Pääsemme ohjaajiin. Suurempia diivoja ja pellejä tuskin voi kuvitella. Teatteriohjaajien kohdalla kaikki heihin liitetyt stereotypiat toteutuvat. Kummelin aikoinaan esittämä "Paha kurki" -sketsi arvatenkin riipaisi jokaisen, kokeellista teatteria hiemankaan tuntevan sydänalaa. Ohjaajien "must" -juttuja ovat alkoholiriippuvuus tai pakkomielle jonkinlaiseen kuntoiluun. He tosin saavat varsin helposti pillua - meriitti sinänsä.
Ohjaajien hartioilla kuiskivat dramaturgit, käsikirjoittajat ja muut vastaavat hörhöt. He ovat siinä määrin heterogeeninen joukko, että yhdistäviä tekijöitä voi olla hankala löytää. Sellaisia voisivat kuitenkin olla vaikkapa pispalalaisuus, hörhöily, friikkeily ja kaikenlainen eko-meininki. Monella on myös vakavia ongelmia mielenterveytensä kanssa.

Jokainenhan tietää epämiellyttävän tunteen, jota myös myötähäpeäksi kutsutaan. Tai ellet vielä ole kokenut myötähäpeää toisen ihmisen puolesta, suosittelen hakeutumaan teatteriesitykseen. Toisaalta, vaatiihan se tietynlaista taitoa näytellä niin huonosti että katsojat kiemurtelevat myötähäpeästä.

Ruoan hinnasta

Kaupunkilaisväestön ruokahuollon vuoksi aikoinaan rakennettu maataloustukijärjestelmä on kautta vuosikymmenten herättänyt närkästystä rahvaan keskuudessa. Tukien väärinkäytöstä mussutetaan vastoin parempaa tietämystä. Samalla muistetaan tietenkin päivitellä ruoan kallista hintaa. Syyllinenkin muka tiedetään: maanviljelijä.


Maataloustukiahan maksetaan, jotta duunareilla olisi varaa ruokaan. Elintarvikkeiden tuottaminen ei ole ilmaista. Esimerkkinä maito. Maidon saamiseksi purkkiin tapahtumaketju on jotakuinkin seuraavanlainen, mikäli sitä ei joku tiedä: on lehmä, joka keinosiemennetään kantavaksi. Syntyy vasikka, jota kasvatetaan ja ruokitaan muutama vuosi. Samalla maksetaan kalliit eläinlääkärimaksut, lääkkeet jne. Kun lehmäksi varttunut vasikka on vihdoin valmis maidontuotantoon, se on ruokittava ja kaikin tavoin ylläpidettävä. Lisäksi maidontuottajalle syntyy kustannuksia esimerkiksi sähköstä, polttoaineista ja kiinteistöverosta.
Kun maito on lypsetty ulos lehmästä, se kuljetetaan meijeriin. Siellä se käsitellään ja purkitetaan. Jäljellä on vielä matka kaupan kylmiöön. Litran hinta kuluttajalle noin 0,70 euroa. Toisena esimerkkinä pullovesi: kraanasta pullotuslinjastoon ja siitä varastoinnin kautta kaupan hyllyyn. Litrahinta on suunnilleen saman verran kuin maidolla.

Tajuatko jo, kaupunkilainen? Maidon oikea litrahinta on aivan jotain muuta. Maidontuottaja ei saa tuotetusta litrasta juuri mitään. Hän saa korvauksen työstään taannehtivasti tukien muodossa.

Kuka sitten oikein rahastaa? Kauppa tietenkin. Globaaleilla markkinoilla tukkukauppa ostaa elintarvikkeet sieltä, mistä se ne halvimmalla saa. Jalostusporras eli tässä tapauksessa meijeri joutuu kilpailemaan monikansallisten jättien kanssa. Kauppa voi kuitenkin hinnoitella tuotteet haluamallaan tavalla. Tässä kohtaa tehdään rahat.
Esimerkki: Valion 300-400:n gramman juustopakkaukset maksavat Tallinnan K-Citymarketissa noin puolet Suomen hinnoista. Juusto on kuitenkin vietävä Suomesta Viroon. Tuskin kauppa saa export-juustoja Valiolta yhtään sisämarkkinakäyttöön tarkoitettuja edullisemmin. Tallinnan juuston myyntikatteen täytyy siis olla pienempi.
Kauppa vetoaa kasvaviin työntekijäkustannuksiin, elinkeinorakenteeseen ym. Totuus kuitenkin on, että se vain rahastaa kuluttajia törkeästi valtiovallan hiljaisella suostumuksella.

Mainittakoon vielä että Suomi on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana varsin järjestelmällisesti alasajanut omavaraisen elintarviketuotantonsa perusrakenteita. Lisäksi ulkomaille on kaupattu aiheeseen liittyen mm. lannoitusteollisuutta. Suuret EU-maat, kuten Iso-Britannia, Ranska ja Italia eivät missään olosuhteissa tekisi näin. Suomen neuvottelijat ovat hävinneet EU:n maataloustukineuvotteluissa reilun kymmenen vuoden aikana kymmeniä ja taas kymmeniä miljoonia tukieuroja. Syynä on lähinnä neuvottelutaidon puute.
Lisäksi on todettava että suurten EU-maiden elintarviketuottajat saavat suhteessa enemmän tukia kuin suomalaiset kollegansa. Siitäkin huolimatta että satokausia on vuodessa useampia.

Miksi sitten tuottaa peräpohjolassa ruokaa, kun sitä kerran saa muualta - ja ennen kaikkea - puoli-ilmaiseksi? Ehkä siksi ettei pahan päivän koittaessa tarvitsisi kaivaa ullakolta iso-mummun pettuleipäreseptejä.

lauantaina, heinäkuuta 15, 2006

Nuorrrischon rrrappio

Ainahan on puhuttu nuorison rappiosta. Tällä kertaa huoli taitaa olla varsin aiheellinen. Kerrostalolähiöiden yksihuoltajaperheiden kasvatustulokset näkyvät selvästi katukuvassa sekä poliisin ja vakuutusyhtiöiden tilastoissa.

Mäyrät ja rullalaudat kainaloon, lökäpöksyt jalkaan ja tukisukka päähän. Sitten ei muuta kuin kartsalle pahantekoon. Sotketaan seinät paukkupullolla, kustaan nurkkiin, rikotaan paikkoja, potkitaan autot ruttuun ym. kivaa. "Me voidaan tehdä ihan mitä vaan", kuten helsinkiläiset, yli-ikäiset popparit laulavat. Jos tuo edellä mainittu on kapinaa, niin minä olen Napoleon.

Vapaa ja holtiton kasvatus on johtanut siihen, että nuoret ovat todellakin ulkona todellisuudesta. Eivät ne enää kunnioita mitään arvoja - paitsi yhdysvaltalaisten ganstaräppäreiden arvoja.
Eivät kaikki nuoret tietenkään ole ylläkuvatun kaltaisia, mutta ongelmatapaukset hiertävät kivenä yhteiskunnan kengässä. Ja hiertävän kivenhän voi aina poistaa...

perjantaina, heinäkuuta 14, 2006

Propagandan mestarien aamiainen

Niin, ottamatta kantaa mitenkään siihen, onko EU:hun ja varsinkin EMU:un liittyminen hyvä vai huono juttu, pari pientä fakta-anekdoottia asian tiimoilta.

Äänestyshän oli melko tiukka, ja vähäosaisia patisteltiin äänestämään "kyllä" vedoten esim. siihen, että ruoan ja *wink-wink* juoman hinta laskee. Laman jäljiltä syrjäytetyissä sosiaalitukitalouksissa tätä varmaan pidettiin viimeisenä oljenkortena leipäjonon ohella. Mutta kuinkas sitten kävikään. Juuri ennen euron käyttöönottoa kaupat "tarkistivat" hinnoitteluaan. Tämän toimenpiteen vuoksi voitiin myöhemmin sanoa, ettei euroon siirtyminen nostanut hintatasoa - se kun oli noussut jo hetkeä aiemmin. Alkossa viina halpeni, mutta - yllätys - ravintolahinnat nousivat uskomattoman törkeiksi lukuunottamatta tietenkin työttömälle ja suurkuluttavalle rahvaalle suunnattuja ale-juottoloita, joiden viihtyisyys on taattua punavankileiritasoa. Huvittavinta ja orwellilaisinta on se, kun ennen euroon siirtymistä eu-propagandistit lupailivat hinnanlaskuja, niin jälkeenpäin he eivät puhuneetkaan enää halpenemisesta, vaan esittelivät suurenakin sukseena sitä, että hinnat eivät ole nousseet.

Tuo elinkustannusindeksin laskeminen on muuten melkoista tilastopelleilyä, josta vaikkapa Göbbels, Stalin ja suomen työttömyysprosentin määrittelijät voisivat ottaa mallia. Kun esim. autojen tai muiden kestokulutushyödykkeiden hinta alenee, se tasaa kustannusindeksissä polttoaineen tai ruoan hinnan nousun. Tosin köyhimmät eivät paljon autoihin ja astianpesukoneisiin kuluta, mutta ruokaa on pakko heidänkin ostaa ja polttoaineen hinta heijastuu myös joukkoliikennelippuihin. Nimenomaan halvimman hintaluokan hyödykkeet ovat nousseet reilusti, jopa satoja prosentteja. Esimerkiksi Saarioisten roiskeläppäpizzan sai ennen euron käyttöönottoa (ja sitä edeltänyttä, tukkukaupan ahneuteen ja myöhempään propagandatarpeeseen perustuvaa hintojen nostoa) tarjouksesta usein 3,90-4,90 markalla normaalihinnan ollessa 5,90 mk, on tarjoushinta (jos sellaisen sattuu löytämään) 0,99 euroa ja normihinta 1,20 euroa. Pyyhekumi, joka aiemmin maksoi 2,50 - 3 mk on nyt 1,5 euron hintainen. Yleensäkin tuotteet, joiden hinta liikkui suunnilleen 2-5 markan välillä, nousivat euroon tai ylikin. Kuppaisesta ja seisseestä suodatinkahvista joka maksoi markka-aikaan huoltoasemalla 3 mk ja muualla viitosen, pulitat kahvilassa tai baarissa vähintään puolitoista euroa ja usein kaksikin (puhumattakaan lasillisesta vesijohtovettä, joka tapasi ennen olla ilmaista). Ja tämä nousu on ollut niin kartellimaisen kaikenkattavaa, että tilanteessa ei edes voi äänestää jaloillaan tai siis vähäisillä rahoillaan.

Itse EU-kansanäänestyksen aikoihin suomalaisten narkomaanien ja muiden huumeiden kanssa pelehtivien joukossa tapahtui poliittinen herätys: tuo erittäin passiivinen kansanryhmä aktivoitui olemassaolonsa historian aikana ainoan kerran vaaliuurnille, sillä kyllä-ääni EU:lle tarkoittaisi halvempia ja vapaammin liikkuvia nautintoaineita myös heille (tosin en tiedä johtiko eu:hun liittyminen huumeiden kuluttajahintojen laskuun vai kävikö niin, että tukkuvälittäjät korjasivat mahdolliset hyödyt kuten tapahtui ns. laillisen kaupankäynnin alueella). Suomi liittyi EU:hun siis alkoholin suurkuluttajien, narkkareiden sekä hinnanlaskuja toivovien, höynäytettyjen vähäosaisten toimiessa vaa´ankielenä. Tästä perinnöstä on syytä olla ylpeä ja sitä tulisi korostaa esimerkiksi Eurooppa-päivän juhlallisuuksissa. Mieleeni ikäänkuin pumpsahtaa idea performanssista, jossa suuren mekanisoidun suomi-neidon kyynärvarresta törröttävässä injektioruiskussa lukee vaikkapa "luovuus ja innovaatiot" (juuri ne asiat, joiden edellytysten totaaliseen tuhoamiseen suomen "kehitys" on tähdännyt monoliittisuudessaan ja tasapäistämisessään). Ympärillä iloiset, itsensä ilmaisemisen vapautta juhlivat innovatiivisten perus-ugrien massat juovat luovasti keskikaljaa.

Panin myös merkille sen, että liittymisen aikoihin eniten EU:ta puoltaneisiin kuului myös paljon niitä, jotka olivat kovaäänisimmin arvostelleet suomettumista ja rähmälläänoloa neukkujen edessä. Silti itsenäisyys, joka aikoinaan raskaalla hinnalla ja verellä ostettiin idästä, voitiinkin myydä huutokaupalla ja halvinta tarjoavalle länteen. Itsenäisyys EU-suomessa on rähmälläänoloa markkinavoimien ja tukkuportaan välistävetäjien edessä. Kilpailukyvyn säilyttäminen ja parantaminen maailmanmarkkinoilla on samanlainen dogmi kuin yya-sopimus vähän aiemmin - ja molemmilla on voitu perustella lähes mitä tahansa toimenpiteitä. Hyvä suomi! Kyllä täällä osataan olla kyykyssä!

maanantaina, heinäkuuta 10, 2006

Teltta pystyssä

Kaupungin keskellä on suuri teltta. Päivallä se on tyhjä, mutta illan tullen siellä tehdään syntiä. Oluella läträtään ja mölistään yhdentekevän suomirokin tai humpan säestyksellä. Aina välillä teltta katoaa muutamaksi päiväksi, mutta sitten se taas kohoaa jonkun uuden tyhjänpäiväisen tapahtuman lavasteeksi.

Mikä on järjestäjätaho? Ellei se ole kaupunki, maksaako järjestäjä kaupungille vuokraa telttapaikasta? Miksi kaupungin keskustassa ylipäätään pitää olla kaupallinen ohjelmateltta? Mikä tapahtuma täällä oikein on meneillään, häh? Haluuksää turpaan nääs?

Näihin kysymyksiin ei kukaan osaa vastata.

lauantaina, heinäkuuta 08, 2006

Suomibändi huono bändi

Suomalaisten pop/rock-yhtyeiden ja -artistien taso on melko luokaton kautta linjan. Kesäfestareille kiinnitetyt kotimaiset esiintyjät varmasti yrittävät parhaansa, mutta turhan usein liika jännittäminen kostautuu: soitto epävireistä ja epätarkkaa, laulunsanat tuppaavat unohtumaan, turhia yleisönhuudatusosuuksia ym. Kaiken kruunaa hillitön poseeraaminen ja oikeiden supertähtien eleiden matkiminen.
Usean esiintyjän on vaikea koota tuotannostaan edes kolmen vartin mittaista settiä, kun ei oikein ole mistä valita.

Syy ei tietenkään ole yksin esiintyjien. Vähäjärkinen festariyleisö kyllä bilettää kiljupäissään, vaikka lavalla takoisi rumpua simpanssi tai pari. Sitten hönössä telttaan lapsentekoa yrittämään.

torstaina, heinäkuuta 06, 2006

Kallis bensa

Hirveää! Järkyttävää! Pöyristyttävää! Bensa maksaa jo paikoin 1,50! Bensan hinnasta 75 prosenttia on veroa! Asialle pitäisi tehdä jotakin!

Bensiinikauppiaat puolustautuvat vetoamalla korkeaan veroasteeseen, maailmanmarkkinahintojen nousuun, Lähi-idän tilanteeseen, Yhdysvaltojen ja Kiinan kulutuksen kasvuun, öljynjalostamojen tuotanto-ongelmiin jne. Oikeassa ovat. Suomen poliittinen johto ei tavalliseen tapaansa reagoi. Täällä välimatkat ovat pitkiä ja joukkoliikenne syrjäseuduille huonosti järjestettyä. Kaupunkilaisväestöä lukuunottamatta autoiluntarve maassamme on varsin suuri.

Kallis polttoaineen hinta osaltaan nostaa inflaatiota. Päättäjämme eivät liiemmälti ole osoittaneet tukeaan esim. biopolttoaineiden kehittämiselle ja käytön lisäämiselle. Verottaja on tiiviisti mukana joka käänteessä. Dieselveroakaan ei suostuta poistamaan – tosin sen poistamisen jälkeen dieselin veroastetta varmaankin korotettaisiin. Virkamiehet perustelevat korkean polttoaineveron määrää mm. sillä, että veron laskemisen jälkeen öljynjalostajat korottaisivat myyntihintojaan ja samalla katteitaan. Samaa argumenttia käytettiin takavuosina myös autoveroasiassa.

Miten suomalais-ugrilainen Toyotan omistaja sitten reagoi ennätyskalliiseen bensanhintaan? No eipä juuri mitenkään. Ensi kesänä bensalitra maksanee jo pari euroa.

keskiviikkona, heinäkuuta 05, 2006

Jalkapalloasiantuntemus

Tilastot sen kertovat: Saksa ei ole hävinnyt Dortmundissa, eikä Italia ole hävinnyt Saksalle MM-turnauksessa. Henkilökohtaiset tilastoni kertovat myös että Tapio "gay" Suomisen selostukset ovat poikkeuksetta ala-arvoista tasoa.
Yleisradion kisastudioon otetut suomalaiset "jalkapalloasiantuntijat" veivät kuitenkin tällä kertaa voiton selostajista. Hirvittävää pullistelua ja ylpistelyä - siis miehiltä joilla ei todellakaan ole merkittäviä meriittejä huipputason jalkapallon parista.
Ainoa yhteinen nimittäjä kaikille studioasiantuntijoille oli, että he kannattivat melko avoimesti kolmannen maailman joukkueita. Suosikeiksi kävivät niin Etelä-Amerikan kuin Afrikankin maat. Sitten kun näitä ei enää lopulta mukana ollut, haettiin suosikit mahdollisimman kaukaa, eli välimeren rannoilta.

Eurooppalainen pelityyli kuitenkin perustuu akselille Englanti-Saksa. Kaikki muut ovat sukeltelijoita ja primadonnia, eivät miehiä. Joka tapauksessa: Auf Wiedersehen, Suomi-futis!

tiistaina, heinäkuuta 04, 2006

Havaittu valas

Lehdet uutisoivat Perämerellä bongatusta valaasta. Mielestäni uutinen kuuluu sarjaan "heinäkuun uutiset". Ei mitään uutta saatikka ihmeellistä. Kaupungilla kävellessä näkee päivittäin kuivalle maalle ajautuneita valaita, joille evoluutio on kasvattanut raajat. Ihmisvalaat ovat mukavia. Munkkeja, karkkeja, torttuja, sipsejä, rasvaa, limsaa, ym. herkkuja. Niistä ihmisvalaat pitävät. Lisäksi he osaavat nauraa itselleen - toisin kuin muut. Syytä olisikin.

maanantaina, heinäkuuta 03, 2006

Säälittävää vonkaamista

Suomalaiset jätkät ruinaavat muijilta ehkä säälittävimmillä tavoilla kuin minkään muunmaalaiset miehet. Tänäänkin törmäsin seuraavanlaiseen tapaukseen: H&M -kuteisiin sonnustautunut noin 20-v poju pommitti kaupan edustalla mansikanmyyjätyttöä. Hurjaa love-läppää ja kuhertelua, mutta silti tyttö torjui pojan määrätietoisesti. Siis piti jätkää aivan pilkkanaan. Poju vielä lähtiessään ruovitti isukin Volvon kumia kadunvarteen.

Eihän se oikeastaan miesten vika ole, vaan naisten. Suomalaiset muijat lähtevät välittömästi völjyyn, mikäli ulkomaalainen mies niin tahtoo. Ulkomaalaiset pitävätkin pohjoismaisia naisia yleisesti helpoimpina pokina. Kaikki kelpaa, mikä ei ole suomalaista - sinänsä tosin ihan ymmärrettävää, kun näitä suomalaisia miehiä katsoo.
Onhan sitä joskus itsekin tullut jotain todella säälittävää vonkaamista yritettyä, huonolla menestyksellä tietenkin.

Mutta palataanpa mansikanmyyjään. Olen sitä mieltä että pojalla kävi loppujen lopuksi vain hurja mäihä, sillä tyttö näytti lähinnä navetasta repäistyltä makkaroineen kaikkineen.

Poissa muodista

Vaatesuunnittelijat ovat homoja, mutta kaikki homot eivät ole vaatesuunnittelijoita. Näin alennusmyyntien aikaan ihmettelen jälleen, miksi kaupoissa on niin törkeitä vaatteita. Missä ovat esteettinen yksinkertaisuus, hillityt värit ja klassiset leikkaukset. Sen sijaan hyllyt notkuvat rumia ja huonosti istuvia rättejä - tarkoitan nyt miesten vaatemyymälöitä. Homot piirtävät heikohkon tyylitajun omaaville heteromiehille kammottavia kuteita. Varmasti ihan piruillessaan.

Normaalin näköiset vaatteet maksavat sen verran paljon, ettei peruspalkansaajalla niihin ole varaa. Jälleen yksi todiste homojen salaliitosta.

Heinäkuun lehtikatsaus

Näistä saamme taas iloksemme lukea lehdistä heinäkuussa:

"Hauki tarrasi uimarin penikseen"

"Vauva puri käärmettä"

"Norsu nähty Jämijärvellä"

"Makkara sisältää myrkkyä"

"Janina on suomi-miehen unelma"

"Perintöprinsessan ja jääkiekkoilijan satuhäät"

"Kansanedustaja rentoutuu Pori Jazzissa"

"Nuoret kaahasivat kuolemaan"

"Pekka Saurin psykolomavinkit"

"Sekoita makuja rohkeasti: jäätelö kruunaa lohen"

"Kuinka lopettaa lomaputki + krapulavinkit"

Lordi on myrkkyä

- Hei, ootko kuullut Lordin Hard Rock Hallelujah -biisiä?
- No, eihän sitä ole viisuvoiton ansiosta voinut olla kuulematta.
- Se on muuten ihan kuin Alice Cooperin kasarihitti Poison!
- Aivan kuin olisin kuullut tämän aikaisemminkin. Ja millähän perusteella?
- No kun se on ihan kuin Poison!
- No jaa, onhan siinä kertosäkeen b-osassa samantapainen, pari sekuntia kestävä stemma, mutta eipä muita yhtymäkohtia juurikaan ole...
- Et taida paljon tajuta musiikin päälle. Se on ihan kuin Poison.

sunnuntaina, heinäkuuta 02, 2006

Tauno Kiimalainen muistelee

Hyvin surullinen tarina - ja niin kovin suomalainen. Tauno muuten on iältään noin 30-vuotias... Tauno Kiimalainen muistelee (mp3, 64 kilobittiä, 2,5 Mt)

Voodoo-Urkki


Tässä yksi esimerkki suomalais-ugrilaisten taipuvaisuudesta mystiikkaan.

Osallistun kesäjuhliin

Ihanaa että on taas kesä. Vuosilomani alkaa ja osallistun kaikkiin mahdollisiin kesäjuhliin. Maanantaina menen Vammalaan kirja/runofestareille lausumaan pöytälaatikkorunouttani ja tiistaiksi ennätän Kurikan leukujuhliin saamaan puukosta. Vietettyäni yön terveyskeskuksessa tiputuksessa, suuntaan keskiviikkona Porin pitsiviikoille. Torstaina ovat vuorossa Hilloviikot ja perjantaina rokkaan Himmin tahdissa Turussa. Illalla tunkeudun pikkupissisten telttaan ja nain niitä kaikkia puolijäykällä pelillä - ja tietysti ilman kortsua. Lauantai menee kännissä ja pilvessä pyöriessä.
Sunnuntaina huomaan ottaneeni tatuoinnin niskaan. Siinä lukee "Skämä 06". Varastan auton ja revitän sen huonoon kuntoon. Pääsen kuitenkin Kuksalon kansanpelimannepäiville, jossa rakastun tulisesti mustalaisruhtinattareeseen. Lemmiskelemme nautinnollisesti vankkureissa, kun yhtäkkiä sisään säntää lauma kääpiöitä. He vievät minut mukanaan maanalaisiin onkaloihinsa. Tutustun mystisiin salaisuuksiin ja kääpiöiden perimätietoon. Varastan kartan, josta käy ilmi viimeisen maasimalähteen sijainti. Se on syvällä Kanta-Hämeen metsissä, Seitsemän veljeksen maisemissa. En kuitenkaan ehdi syventymään simalähteen etsintään, sillä saan kosmisen viestin suoraan alitajuntaani. Yhtäkkiä huomaan liuenneeni toiseen ulottuvuuteen, jossa materia ja aika menettävät tyystin merkityksensä. Tunnen jokaisen karvani värähtelevän eroottisesti. Rakastelen itseni kanssa yhä uudelleen ja uudelleen, laueten aina vain nautinnollisemmin. Vasta nyt lomani on täydellinen.

Kunnalliset huorat

Viitaten Universaalin auktoriteetin blogissa heränneeseen keskusteluun, on aika hieman kehitellä ideaa...

Protituution kieltämisen ympärillä virinnyt keskustelu antoi ajatuksen. Kun huorissa käyminen on etupäässä varakkaiden miesten etuoikeus, niin miksi emme soisi lihan iloja myös elämän päähän potkimille. Raiskaukset, turhautumisesta johtuva rikollisuus ja kaikenlainen häiriökäyttäytyminen voisivat vähentyä tuntuvasti, jos jokainen mies saisi maistaa naisen suloja säännöllisesti.

Kunnallinen sosiaalitoimi voisi perustaa ns. huoranvirkoja. Huorat työskentelisivät peruspalkalla, esimerkiksi pysäköinninvalvojien mallin mukaisesti. Tämän lisäksi heillä olisi tehdyn työn määrään sidottu tulospalkkausjärjestelmä. Huorien vastaanottotilat voisivat sijaita vaikkapa sosiaalitoimen tai Kelan yhteydessä, jolloin tässäkin toteutuisi ns. yhden luukun tilaaja-tuottajamalli.

Hoitoajat määräytyisivät pyynnöstä, eli kun asiakas saapuu sosiaalityöntekijän vastaanotolle, tämä tekee selvityksen asiakkaan tilanteesta, ja sitten osoittaa harkinnanvaraisesti ja tarpeen niin vaatiessa ajan huoran vastaanotolle. Lisäksi asiakkaille voitaisiin myöntää säännöllisiä vastaanottoaikoja esimerkiksi vuodeksi eteenpäin. Erityisten huorakorttien käyttöönottoa voidaan myös harkita. Näitä käytettäessä asiakas voisi käyttää huoran palveluita esim. 1 kerta/kortti -tapaan.

Seuraava kysymys tietysti kuuluu, mistä huorat? Naisten tulisi ehdottomasti olla suomalaisia, jo aivan työttömyysongelmankin vuoksi. Suomihan on erilaisten, naisen ulkoista olemusta arvottavien kauneuskilpailuiden luvattu maa. Esimerkiksi missikisojen viimeisille sijoille jääneille naisille voitaisiin osoittaa huoranvirkoja, sillä kaikille ei välttämättä riitä töitä muotimaailmassa. Valmentavaan koulutukseen voitaisiin liittää myös jonkinlaista mediaopetusta. Tässä voitaisiin hyödyntää maamme tietotaitoa media-, viestintä- ja kulttuurialalla. Mediahuorat osaisivat ottaa haltuunsa koko kentän, joten he selviäisivät helposti myös tulevaisuuden mukanaan tuomista haasteista globaalissa toimintaympäristössä. Ohjaava koulutus voitaisiin järjestää helposti, sillä Suomihan on täynnä kaikenlaisia työvoimapoliittista koulutusta järjestäviä kansanopistoja. Opettajina ja asiantuntijoina tosin joudutaan konsultoimaan vaikkapa virolaisia tai venäläisiä.

Ideoita asiassa kaivataan.

Satu suomalainen, osa 2.

Moni suomalainen on uskonut sen hänelle esivallan toimesta syötetyn aivopesun kaavan, jonka mukaan on lottovoitto syntyä Suomeen.

Todellisuus on kuitenkin jotain muuta:

1. Suomi on ennätyskorkean verotuksen maa. Joka käänteessä kohtaat EU:n kalleimmat alv:t. Perintövero pakottaa myymään perinnön vaikka se olisi sukutila. Työvoimakustannukset aiheuttavat työttömyyttä.

2. Palkat ovat EU:n häntäpäässä. Köyhiä tai joten kuten kituuttavia on yli puolet kansasta.

3. Sosiaalietuudet kehnohkoja EU-kontekstissa, vaikka eliitti muuta mielellään väittää.

4. Suomalaiset ovat köyhä kansa; osakkeita suomalaisilla on vähemmän kuin missään muussa EU-maassa. Tanskalaisillakin, jotka ovat tässä katsannossa toiseksi köyhin maa, on kaksi kertaa enemmän osakkeita kuin
suomalaisilla.

5. Autoverotus aiheuttaa päivittäistä kärsimystä tielläliikkujille mm. vanhan autokannan turvaominaisuuksien puuttumisen takia. Vanhat autot tappavat ugreja teillä päivittäin. Tiestö on muutenkin kelvottomassa kunnossa. Kuten myös rautatiet.

6. Suomalaisten kansanluonne on kyräilevä, kateellinen ja tasapäistämistä suosiva.

7. Suomaan ilmasto on EU:n ylivoimaisesti ankarin.

8. Suomessa asuminen on järkyttävän kallista. Kuten myös elintarvikkeet. Useimmilla ei jää näiden lisäksi enää rahaa mihinkään muuhun.

9. Suomen kansallissairaus on holhoaminen: kaupat eivät saa päättää itse aukioloaikojaan, kapakat sulkevat aikaisin, viinaa ei saa maitokaupasta, valvontakamerat kaduilla ja takseissa jne.

10. Suomen naiset ovat EU:n lihavimpia - ja rumimpia, vain Britanniassa ja entisen Itä-Saksan alueella
naiset ovat rumempia. Lisäksi suomalainen nainen on kännikala ja polttelee tupakkaa tappaakseen sen vähänkin naisellisuuden.

11. Suomalaiset elintarvikkeet ovat ala-arvoisia. Makkarat ovat jauhoa, olut on kuraa, juustot kovia ja mauttomia, liha tuotettu pimeassä, kylmässä ja ahtaassa navetassa, jogurtit yhtä lirua jossa on vain esanssia ja sokeria ym.

12. Suomalainen ruokakulttuuri on surkeaa: täällä on vain perunoita ja suolaa. Mämmiä ehkä saadaan jos on jokin uskonnollinen juhla. Ei mausteita, ei vivahteita, perunaa ja perunaa ja vielä vähän perunaa. Niin ja jauhelihakastiketta ja einespitsoja ja puolivalmisteita ja niin edelleen.
Ravintolaruoat ovat jokseenkin kuvottavia. Kokkien yleisesti harjoittama ruoalla leikkiminen, annosten rakentelu ja sotkeminen kuuluvat asiaan. Epäilyttävien kokkailijoiden vakuuttelut raaka-aineiden puhtaudesta eivät vakuuta koskaan. Pitsa, kebab ja imelän ureainen itäruoka tuoksuvat paitsi maahanmuuttajasyöttölöiden kyökeissä, myös suomalaisten pitämissä paikoissa.

13. Suomalainen on typerä työnarkomaani ja pilkunviilaaja. Se ei osaa rentoutua tai arvostaa siestaa tai jaloa, luovaa joutilaisuutta. Laiskuus tai sen ihannointi on sen mielestä halveksuttavaa. Aina pitää olla vähintään lumikola kädessä tai pölyrätti taskussa että voi pyyhkiä jalkalistoista pölyjä. Ugri tappaa itsensä työllä ja
unohtaa elää.

14. Suomalainen ei osaa kommunikoida: se ei osaa tai uskalla sanoa mitään suoraan. Selän takana sitten haukutaan ja nuristaan ja leikitään kovaa jätkää. Ugri on mykkä ja surumielinen.

15. Suomessa on yksipuoluejärjestelmä. Ruskea puolue. Politiikka on joko sinisilmäistä tai sitten turhan läpinäkyvää, kömpelöä lobbausta ja kähmintää. Pelkkää onttoa liturgiaa ja näköalattomuutta aina lesbopresidentistä ja seksihurjastelijan ansioilla rehvastelevasta (!?) pääministeristä aina sikaniskaiseen ja yksisilmäiseen demarivaltuutettuun.

16. Joissakin EU-maissa maksetaan jopa 14 kuukauden palkka vuodessa. Ei Suomessa.

17. Suomi on monopolien maa: on Keskot ja Alkot ja Veikkaukset. Nämä eivät kaadu edes EU:n edessä vaikka sinne siksi mentiinkin.

18. Suomalainen on lammas. Byrokraatit saavat sitä kurittaa miten vain mutta suomalainen alistuu aina ja ikuisesti. Jopa hillityssä Britanniassa kaadettiin autoja kun uhattiin veroilla. Täällä ainoa kaatunut auto on suruunsa ryypänneen rattijuopon.

19. Suomessa valtiota ja eritoten verottajaa vastaan toiminut tuomitaan aina ankarimman mukaan. Väkivalta- ja seksuaalirikollisia sen sijaan ymmärretään ylempiä oikeusasteita myöten.

20. Monissa maissa voi soittaa kännykkään, jonka haltija ei ole maksanut laskua. Tällöin on estetty vain soitot ulospäin, ei soittojen vastaanottoa. Näin ei ole Suomessa, koko kapula on kiinni kuin kiusalla.
Lisäksi kolikkopuhelimista saa takaisin rahaa muissa maissa. Ei Suomessa.

21. Suomalainen muotoilu on mautonta ja karua. Tylsää koivua on vähän taivutettu vänkyrälle ja kiinnitetty siihen vähän harmaata kangasta. Siinä kaikki. Muualla maailmassa on muotojen, värien ja tyylin juhlaa.
Samoin on arkkitehtuurin laita. Arkkitehdit suuttuvat jos heidän tyylitajuttomia kyhäelmiään uskalletaan arvostella. Siitä ei tosin ole pelkoa, sillä ugrin silmää miellyttää näkymä, jonka tyyli on tyylirikkojen summa - vailla minkäänlaista estetiikan ja kauneuden tajua.

22. Suomalainen ei osaa pukeutua. Se menee haalareissa pankkiin ja istuu typerä mainoslippalakki päässään kun se syö ulkona pizzaa. Suomessa katsotaan homoksi tai ylpeäksi jos kiinnittää huomiota pukeutumiseen.

23. Suomalaiset ovat tyhmiä. He eivät osaa kyseenalaistaa mitään. He uskovat leimoja, titteleitä, professoreita, tilastoja ja uutisia - mutta itse he eivät osaa tai uskalla ajatella. Muualla Euroopassa on älymystö osa yhteiskuntaa. Ei Suomessa. Ollaan vaan kaikki samaa mieltä kaikesta täällä.

24. Suomessa asutaan ahtaammin kuin Euroopassa yleensä. Onneksi itsemurhat tekevät tilaa asuntoihin.

25. Suomessa on miesten alistamiseen ja hyväksikäyttöön perustuva pakollinen orja-armeija jonka maksamalla "palkalla" saa hyvässä lykyssä ostettua kupin kahvia ja ehkä munkin.

26. Suomeen otetaan avosylin ne huijaavat elintasopakolaiset, jotka on jo muista EU-maista käännytetty. Mutta kunnon työvoimaa Suomi ei halua houkutella.

27. Suomessa on ennätyskorkea työttömyys ja siitäkin valehdellaan. Viralliset luvut pitää ainakin kolminkertaistaa kun otetaan huomioon että työvoimakoulutuksessakin olevat ovat työttömiä, samoin pätkätyöläiset ja muut vastaavat.

28. Suomi on ainoa länsimaa, jossa verottajalla on oikeus verottaa ”harkinnanvaraisesti” ilman todistustaakkaa. Perusteeksi riittää epäily, joka verotettavan ihmisen on todistettava vääräksi. Muissa maissa on päinvastoin: on verottajan eli syyttäjän asia hankkia todisteet.

29. Suomalaiset ovat kynnysmattoja. Olemme asuneet täällä 10 tuhatta vuotta, mutta jos pari maahanmuuttajaa tulee ja valittaa että meidän joulujuhlamme loukkaa heitä, jää lasten joulujuhla koulussa viettämättä.

30. Terveydenhoito on Suomessa ala-arvoista. Lääkäreitä ei ole, jonoihin kuolee ihmisiä ja tiedossa on tapauksia, joissa puhjenneen umpilisäkkeen aiheuttamiin saatanallisiin tuskiin suositeltiin aspiriinia eikä leikkausta. Terveyskeskuksissa saa jonottaa itkevän pikkulapsen kanssa neljä tuntia eikä se ole edes harvinaista. Opiskelija ei saa käydä terveyskeskuksessa opiskelupaikkakunnalla, vaan hänen on ajettava satoja kilometrejä lääkäriin sinne, missä on kirjoilla.

31. Suomalainen haisee. Hygieniaopetukset kaikuvat kuuroille korville. Hiki ja muut eritteet haisevat kaikkialla, missä ugrit liikkuvat. Miehet eivät pese käsiään tarpeilla käynnin jälkeen, ja naiset kulkevat eiliset permanentit tukassaan.

32. Suomessa ympäristöaktivistit rulettaa. Maa on Euroopan puhtaimpia, mutta silti kaiken maailman ekovauhkoilijat saavat aikaa mediassa, ym. ”liito-oravan papanat” -toimintaa koko ajan.

33. Suomessa kirkko on osa valtiota eikä kukaan voi välttyä maksamasta kirkolle veroa, olipa vakaumus mikä tahansa. Kiitos yhteisöveron.

34. Suomalainen elokuva ei ole mistään kotoisin. Hidastempoisuus, epäuskottavat ja väkisinväännetyt tarinat sekä lahjattomat näyttelijät yhdistettynä pennin budjetteihin takaavat sen, että lopputulos on aina tragikoominen.

35. Suomalainen nykykirjallisuus on pelkkä vitsi. Turhaa löpinää ja vanhan plagiointia. Ei mitään päätä eikä häntää. Lisäksi kirjailijat ovat lähes poikkeuksetta sekopäitä ja ympäristölleen vaarallisia kaikessa mediahakuisuudessaan.

36. Suomen valtio ei pysty takaamaan / ei halua taata kansalaistensa turvallisuutta valtakunnanlaajuisesti. Valtionveroa on kuitenkin maksettava saman verran joka kylässä ja kaupungissa. Toisissa kunnissa poliisin tulo kestää 5 min, toisissa jättävät yleensä tulematta. Yleinen turvattomuus on jyrkässä kasvussa. Mitä ugri tekee? Menee kellariin piiloon.

37. Suomessa poliisi ei juurikaan vaivaudu selvittelemään yksityisomaisuuteen kohdistuneita rikoksia. Suositellaan vain parantamaan vakuutusturvaa vastaisen varalle. Omaisuuden suojelu voimakeinoin on kuitenkin laissa kielletty ja ankarasti rangaistava teko.

37. Suomalaisen työn korkea laatu on pelkkää propagandaa. Itse asiassa kenenkään ei ole kannattavaa valmistaa täällä yhtään mitään, sillä myyjän vastuu tuotteesta jatkuu pahimmillaan sen koko käyttöiän.

38. Suomessa sosiaalivirastot jakavat verorahoja täysin vastuuttomasti. Hädänalaiset, esim. lamavuosien velkaantumisen aiheuttaman nöyryytyskierteen hengissä läpi selvinneet, pieneläkeläiset sekä muuten raukat jäävät usein sosiaalivirkailijoiden mielivallan armoille. Tuurijuopot, pummit sekä erilaiset etniset vähemmistöryhmät sen sijaan käyttävät järjestelmää surutta hyväkseen.

39. Suomalaiset eivät osaa kasvattaa lapsiaan. Lapset huutavat yleisillä paikoilla (kuten esim. ravintolat, marketit, konsertit), eivät omaa minkäänlaisia käytöstapoja sekä juopottelevat ihan miten sattuu. Lasten tekemien ilkivallantekojen kustannukset ovat huomattavat.

40. Suomalaiset ovat sairas kansa. Alkoholismi, mielenterveysongelmat, sydän- ja verisuonivaivat sekä muut huonosta geeniperimästä johtuvat sairaudet pitävät huolen siitä, että ugrien rodullinen kehityskaari on tiensä päässä. ugrinaaraat ovat tosin alkaneet jo hyvissä ajoin risteyttämään vertansa muiden, lähinnä eteläisten rotujen kanssa.

41. Suomalainen musiikki on huonoa. Hyviä laulajia maassa on alle tusina. Jotakin mollijorinaa tehdään ja yhdentekeviä suomi "rock" -naurettavuuksia. Ei paljon kehumista. Kansainväiset ”maailmantähtemme” ovat joko jonkin sortin vammaisia (toim. huom. Klassisen musiikin soittajat ja kapellimestarit pakkoliikkeineen ja räpsytyksineen) tai sitten törkyisen näköisiä juoppoja myssyineen ja nahkaviittoineen.

Satu suomalainen, osa 1.

On lottovoitto syntyä Suomeen

Suomalais-ugrilaiset eristävät itsensä maailmasta. Sukutalouksista on ydinperheiden kautta tultu noin kolmen sukupolven kuluessa yhden ihmisen yksikköön. Markkinatalouden kannalta yhden hengen talous on ideaali. Se kuluttaa suhteessa eniten ja sitä päästään rahastamaan suhteessa eniten. Myös verottaja pitää tästä mallista. Uusperheissä kukaan ei enää tiedä sukulaisuussuhteitaan. Tämän seurauksena esimerkiksi sukurutsa yleistyy nopeasti.

Vanhukset on säilötty karuihin laitoksiin, eivätkä lapsenlapset usein edes tunne mummoaan. Tunteettomat kunnallispoliitikot tuhlaavat määrärahoja kaiken maailman tunneseminaareihin ja luovuudenkehittämiskonsulenttien suunnitteluprojekteihin, mutta ihmisiin ei varoja heru.

Vanhemmat eivät ole enää vuosiin olleet kasvatustehtävässään ajan tasalla. Kurittomat ja huonokäytöksiset ongelmalapset aiheuttavat lukuisia ongelmia. Ymmärtämisen ammattilaiset, eri viroissa määräilevät sosiaalitantat pitävät huolen siitä, että laki turvaa lasten riehumisen. Rankaiseminen on ankarasti kielletty. Usein nuoren ensimmäinen rangaistus on käräjäoikeuden tuomio.

Edustuksellinen parlamentarismi on toimivuutensa kannalta tullut Suomessa tiensä päähän. Poliitikot ajavat vain omaa etuaan, eikä päätöksiin sisälly minkäänlaista vastuuta, sillä sanktiojärjestelmää ei ole. Tämän vuoksi varoja käytetään miten sattuu, ja vastuuttomuus näyttää vain lisääntyvän.

Ihmiset ovat tyhmiä, huonotapaisia ja itsekeskeisyyden sokaisemia, tiet ovat kuoppaisia, pankki- ja postipalvelut kuin Venäjällä ikään, elintarvikkeiden hinnoissa kauppa vetää välistä, terveydenhoito on kolmannen maailman tasolla.

Kuinka paljon veroja oikein pitäisi maksaa, että rahoilleen saisi vastinetta? 110 prosenttia? Ei taitaisi riittää.

seurusteluravintola Klunssi tiedottaa

Keskikesän kunniaksi uudistimme ruokalistaamme! Tervetuloa herkuttelemaan hyvällä ruoalla. Syrjäseutuyrittäjille suunnattu B48-tuki sekä tuplakorotettu jatkuva starttiraha mahdollistavat erittäin edullisen hintatasomme. Järjestämme tilauksesta myös kaikenlaisia elämyksiä ryhmille.

terveisin Klunssin väki


Menu 1. 11,50€

Alkuruoka
Jäkäläsalaatti
Liito-oravan koipia

Pääruoka
Saimaannorppahampurilainen
Friteerattuja Ritariperhosia

Jälkiruoka
Kiljuhanhikiisseli


Menu 2. 12,90€

Alkuruoka
Kangasvuokkosalaatti
Valkoselkätikkapalleroita

Pääruoka
Grillattu Merikotkan rintafile villiriisipedillä
Sammalhöystöä

Jälkiruoka
Jättiläispandahyydyke


Menu 3. 14,90€

Alkuruoka
Jokihelmisimpukkakeitto

Pääruoka
Gerbiilinkoipia siilipedillä
Perunapyree, kauden kasviksia


Jälkiruoka

Amurintiikerikakku


seurusteluravintola Klunssi (ent. Olkkolan kartano)
54800 Savitaipale

Olemme avoinna tilauksesta.

Jännittäviä linkkejä

Internet on täynnä jännittävää tietoa. Tässä muutama linkki.

Valtakunta -kokonaisvaltainen ratkaisu

Pissaliisa-tietoa

Tietoa Suomesta

Katso tulevaisuuteen

Universaali auktoriteetti
-jos uskallat kohdata totuuden, löydät sen täältä.

Kallon mittaus kertoo rodun

Eräs taantuvan ja sosiaalistuvan maailman pöyristyttävimpiä valheita on väite, ettei ole olemassa erillisiä ihmisrotuja. Kun eläinmaailmasta otetaan tarkasteluun esimerkiksi hevoset, huomataan että rotuja on paljon, ja että niiden välillä on varsin merkittäviä eroja niin rakenteen, värin kuin luonteenkin suhteen. Väite, jonka mukaan ihmiset ovat kaikki samaa rotua, on varsin hataralla pohjalla, eikä sitä ole syytä ottaa millään muotoa vakavasti.

Ohessa muutamia perusasioita eugeniikasta ja oikeanlaisesta antropologisesta rotututkimuksesta.

KALLON MITTAUS
Ihmisen rodullisen taustan selvittämiseksi on kehitetty useitakin menetelmiä, mutta aikojen saatossa on todettu että vain yksi niistä antaa täsmällisen vastauksen. Kallon oikeaoppinen mittaaminen erityistä kallotulkkia käyttäen mahdollistaa tarkat mittaustulokset. Monet eugeniikan harrastajat ovat yhdistäneet saamiaan mittaustuloksia päätyen hakoteille. Esim. sormien nivelten ja nenän kaarevuuden mittaus antaa kyllä viitteitä kohteen rodullisesta perimästä, mutta ei välttämättä johda tarkkaan tulokseen.

Ranskalaisen J. A. de Gobineaun ansiot rotututkimuksen alueella ovat kiistattomat. Hän huomasi että ihmisen biologiset ominaisuudet säätelevät ulkoisten ominaisuuksien lisäksi myös käyttäytymistä. Gobineaun mukaan ihmiskunta voidaan karkeasti jakaa ylempiin ja alempiin rotuihin. Kehitysyramidin huipulla ovat fenno-egyptiläiset ja alhaalla raakalaismaiset villi-ihmiset, jotka muistuttavat kaikin puolin apinoita.

Ihmisten kallot voidaan jakaa Ruotsissa eläneen fenno-egyptiläisen tiedemiehen, Anders Retziuksen mukaan kahteen päätyyppiin eli brakykefaaleihin ja dolikokefaaleihin.

Tähän eli lyhyt- ja pitkäkalloisuuteen perustuva jako pohjautuu pääkallon pituuden ja leveyden suhteeseen sekä kasvojen muotoon.


Kallon vertausluku eli kefaali-indeksi saadaan kaavasta:

kallon suurin leveys x 100 jaettuna kallon suurin pituus

Kallon korkeusindeksi taas saadaan kaavasta:

kallon korkeus x 100 jaettuna kallon suurin pituus

Pitkäkalloisiksi luetaan ne, joiden kefaali-indeksi on alle 75,9. Lyhytkalloisten indeksi taas on yli 81,0. Keskikalloisiksi eli mesokefaaleiksi lasketaan indeksin välillä 76,0-80,9 omaavat henkilöt.

Fenno-egyptiläiset ovat kallon muodoltaan kaikkein täydellisimpiä. Heidän kallojensa keski-indeksistä määritellään lyhyt- ja pitkäkalloiset. Tyypillisiä lyhytkalloisia ovat kiinalaiset, eskimot, lappalaiset sekä kääpiökokoiset päiväntasaajan tummat rodut. Pitkäkalloisien kesken jaoittelu on hiukan vaativampi tehtävä. On näet Ruotsalaisia, jotka ovat hipiältään vaaleita, sekä afrikkalaisrotuja kuten etiopialaiset ja suuret aroneekerit. Näiden rotujen leuka on juurien pureskelemisesta johtuen kehittynyt ylisuureksi.

Aggressiivisen neekerin, lappalaisen ym. vastustellessa suoritettavaa mittaustoimenpidettä on hänet joko tainnutettava, taikka olosuhteiden niin vaatiessa, sidottava vaikkapa puuhun. Kenttäolosuhteissa on äärimmäisen tärkeää huolehtia turvallisuudestaan. Raakalaismaisten alkuasukkaiden kanssa on aina oltava varovainen, sillä nuo kammottavat elukat yrittävät usein kynsiä tai peräti purra tutkijaa.

MUITA MENETELMIÄ
Kallon mittauksen lisäksi on muitakin menetelmiä tutkimuksen apuna. Fenno-egyptiläiset luonnontutkijat T. huxley ja E. Haeckel ovat luokitelleet rotuja mm. näiden tukan perusteella. Tämän jaoittelun kaksi pääluokkaa ovat villatukkaiset (ulotriches) sekä sileätukkaiset (lissotriches). Lisäksi on luokiteltu useita alaluokkia kuten suoratukkaiset (euthycomi) sekä kiharatukkaiset (euplocami).

Villatukkaisia rotuja ovat tämän luokituksen mukaan mm. Hottentotit sekä Afrikan neekerit. Sileätukkaisia taas Napaseutulaiset, Malajit sekä Mongolit. Kiharatukkaisista voidaan mainita Nubialaiset ja Välimereläiset rodut.

Ranskalainen J. Deniker on vuonna 1900 kehittänyt jaottelun, jossa hän jakaa ihmiset kuuteen pääluokkaan: 1) sikkaratukkaiset ja leveänenäiset, 2) kiharatukkaiset, 3)mustakiharatukkaiset, mustasilmäiset, 4) vaaleatukkaiset ja sinisilmäiset, 5) mustasuora- tai kiharatukkaiset, tummasilmäiset, 6) suoratukkaisia.

Nämä päälajit jakaantuvat ihon värin, nenän muodon, vartalon pituuden sekä kallon ja kasvojen muodon mukaan 29:ään eri rotuun. Euroopasta löytyy noin 10 rotua, esim. pohjoinen (race Nordique), itämainen (race Orientale), iberiläis-saarirotu (Ibero-Insulaire) sekä adrialainen (Adriaticue).

Kirjallisuutta:

Suomen suku, 1926 (Kannisto, Sirelius ym)
Natürliche Schöpfungsgeschichte, 1870 (E. Haeckel)
Seemiläiset kielet ja kansat, 1917 (Holma)

Katsaus suomalais-ugrilaiseen kulttuuriin

Suomalaiset ovat varsin kehityskelvoton kansa. Seuraavassa teemme lyhyen katsauksen suomalaiseen kulttuuriin ja tarkastelemme tavallisen suomalaisen tavallisilta vaikuttavia tapoja.

Hallitsevat luonteenpiirteet
Suomalais-ugrilainen ihminen on luonteeltaan passiivinen. Hän on lisäksi itsekeskeinen ja ahne materian perään. Suomalaisen päällimmäiset tuntemukset ovat kateus ja itseinho. Kademieli kalvaa jos joku toinen onnistuu, tai näyttää menestyksensä. Siksi pärjääminen koetaankin etupäässä kiusallisena. Itseinho on varsinkin pukeutuvien naisten ongelma. Mikään vaateparsi ei tunnu sopivan ruman vartalon peitoksi. Sen vuoksi monet naiset ovatkin lyöneet tyystin läskiksi. Eli kun on huomattu, ettei omaa rumuutta pystytä millään tavoin kätkemään, annetaan myös muiden päästä siitä osallisiksi. Tämän vuoksi valasta muistuttavia pullukoita laahustaa julkisilla paikoilla ihonmyötäisissä jumppereissa.

Kun ugri saa kuulla auktoriteetin taholta omalta kannaltaan ikäviä uutisia, hän ei revi paitaansa tai ryntää barrikaadeille. Ugri vain vaikenee. Kuitenkin hän myöhemmin tilittää tuntojaan vaivaavasta asiasta muille kaltaisilleen. Ugrit kiukuttelevat laumoissa, mutta ärtymys ja protestointi jäävät aina puheen tasolle.
Tyypillistä suomalaisuutta on myös kaikenlainen sokea usko sekä epämääräinen olettaminen tyyliin "kyl tää Suomi on maaliman paras paikka elää, ko tääl ei tarvi pelätä henkesä eest.".

Yleinen moukkamaisuus
Suomalaiset ovat sivistymätön kansa. Suomalainen kuluttaa toki paljon "kulttuuria", mutta vain ja ainoastaan "matalakulttuuria". Talvisia kulttuuririentoja ovat elokuvissa, lätkämatseissa, mäkihyppykisoissa ja supermarketissa käynti.
Fenno-egyptiläinen tuntee suurta inhoa ja sääliä ruokaillessaan ugrien seurassa. Röhkiminen, hotkiminen, murina, kulauttelu, piereskely ja alleen laskeminen kuuluvat, valitettavasti, ugrin pöytätapoihin. Erityisen kuvottavia ruokailuympäristöjä ovat torien makkara- ja lihapiirakkakojut.
Ugrit kävelevät toisiaan päin kadulla. Johtuneeko suomalaisten huonosta lihaskoordinaatiosta ja hitaista reflekseistä, etteivät ugrit pysty väistämään toisiaan kadulla kävellessään.
Suomalaiset eivät myöskään osaa pitää lupauksiaan. Tätä ei voi odottaakaan, sillä lupauksiin liittyvät vastuun ymmärtäminen ja kantaminen eivät ole vielä ugrikulttuurin täysin sisäistämiä asioita.

Urheilun suosio
Suomessa on paljon urheilijoita. Urheilijat eivät ole erityisen älykkäitä. Älykäs ihminen ei viitsi rasittaa ja rääkätä itseään turhan takia.
Suosittua yleisöurheilua ovat mm. mäkihyppy, hiihto, ralli ja jääkiekko. Mäkihyppy on kaikessa järjettömyydessään ja alkukantaisessa mystillisyydessään liian suuri aihe tähän yhteyteen, vaan se vaatii aivan oman artikkelinsa.
Ralliautokilpailu saa liikkeelle kaikkein rumapiirteisimmät ja lähimpänä villi-ihmistä olevat ugrit. Ralliautojen pöristessä metsässä, tien varsilla niitä kannustavat tuhannet likaiset ja päihtyneinä mölisevät ugrit, päässään tietenkin moninainen lippalakkien kirjo. Myös formula-ajot keräävät kannatusta.

Järkyttävin urheilumuoto on kuitenkin jääkiekko. Suoranaista väkivallan ihannointia. Lienee jonkinlainen khatharsis-kokemus. Vähämieliset hakkaavat toisiaan kepeillä. Tuota rusikoimista varten rakennetun kaukalon laidoilla mylvii ölisevä raakalaislauma. Jääkiekko on laillistettua väkivaltaa, ja lisäksi ugrien varauksetta hyväksymää toimintaa. Jalkapallosta Suomessa ei tiedetä juuri mitään.

Alkoholi
Eräs ugrien suurimmista ongelmista on alkoholin väärinkäyttö. Vaikka ugrit juovat paljon viinaa, ei se tarkoita että he osaisivat juoda sitä oikein. Kun ugri juo viinaa, hän on omin itsensä. Alkukantainen, ilkeä ja aggressiivinen. Hän kavaltaa, rikkoo, homoilee sekä virtsaa ja oksentelee yleisillä paikoilla jättäen jälkeensä hirveän siivon. Sanat eivät riitä kuvailemaan päihtyneen suomalaisen pyöristyttäviä edesottamuksia.

Johtopäätös
Lopuksi voidaan annettujen esimerkkien pohjalta todeta että suomalaisten väkivaltaisuus ja alkukantaisuus johtuvat rodun yleisestä kehityskelvottomuudesta, fenno-egyptiläisten neuvojen ja oppien pois heittämisestä sekä yleisestä sukurutsaisuudesta. Lisäksi on todettava että hedelmöittymisvaiheessa siemennesteeseen sekoittunut urea (yleinen ilmiö suomalaisilla) takaa että jälkikasvusta kehittyy "kuspi'äitä ja kelt' silmijä".