Nuorrrischon rrrappio

Ainahan on puhuttu nuorison rappiosta. Tällä kertaa huoli taitaa olla varsin aiheellinen. Kerrostalolähiöiden yksihuoltajaperheiden kasvatustulokset näkyvät selvästi katukuvassa sekä poliisin ja vakuutusyhtiöiden tilastoissa.

Mäyrät ja rullalaudat kainaloon, lökäpöksyt jalkaan ja tukisukka päähän. Sitten ei muuta kuin kartsalle pahantekoon. Sotketaan seinät paukkupullolla, kustaan nurkkiin, rikotaan paikkoja, potkitaan autot ruttuun ym. kivaa. "Me voidaan tehdä ihan mitä vaan", kuten helsinkiläiset, yli-ikäiset popparit laulavat. Jos tuo edellä mainittu on kapinaa, niin minä olen Napoleon.

Vapaa ja holtiton kasvatus on johtanut siihen, että nuoret ovat todellakin ulkona todellisuudesta. Eivät ne enää kunnioita mitään arvoja - paitsi yhdysvaltalaisten ganstaräppäreiden arvoja.
Eivät kaikki nuoret tietenkään ole ylläkuvatun kaltaisia, mutta ongelmatapaukset hiertävät kivenä yhteiskunnan kengässä. Ja hiertävän kivenhän voi aina poistaa...