Katsaus suomalais-ugrilaiseen kulttuuriin

Suomalaiset ovat varsin kehityskelvoton kansa. Seuraavassa teemme lyhyen katsauksen suomalaiseen kulttuuriin ja tarkastelemme tavallisen suomalaisen tavallisilta vaikuttavia tapoja.

Hallitsevat luonteenpiirteet
Suomalais-ugrilainen ihminen on luonteeltaan passiivinen. Hän on lisäksi itsekeskeinen ja ahne materian perään. Suomalaisen päällimmäiset tuntemukset ovat kateus ja itseinho. Kademieli kalvaa jos joku toinen onnistuu, tai näyttää menestyksensä. Siksi pärjääminen koetaankin etupäässä kiusallisena. Itseinho on varsinkin pukeutuvien naisten ongelma. Mikään vaateparsi ei tunnu sopivan ruman vartalon peitoksi. Sen vuoksi monet naiset ovatkin lyöneet tyystin läskiksi. Eli kun on huomattu, ettei omaa rumuutta pystytä millään tavoin kätkemään, annetaan myös muiden päästä siitä osallisiksi. Tämän vuoksi valasta muistuttavia pullukoita laahustaa julkisilla paikoilla ihonmyötäisissä jumppereissa.

Kun ugri saa kuulla auktoriteetin taholta omalta kannaltaan ikäviä uutisia, hän ei revi paitaansa tai ryntää barrikaadeille. Ugri vain vaikenee. Kuitenkin hän myöhemmin tilittää tuntojaan vaivaavasta asiasta muille kaltaisilleen. Ugrit kiukuttelevat laumoissa, mutta ärtymys ja protestointi jäävät aina puheen tasolle.
Tyypillistä suomalaisuutta on myös kaikenlainen sokea usko sekä epämääräinen olettaminen tyyliin "kyl tää Suomi on maaliman paras paikka elää, ko tääl ei tarvi pelätä henkesä eest.".

Yleinen moukkamaisuus
Suomalaiset ovat sivistymätön kansa. Suomalainen kuluttaa toki paljon "kulttuuria", mutta vain ja ainoastaan "matalakulttuuria". Talvisia kulttuuririentoja ovat elokuvissa, lätkämatseissa, mäkihyppykisoissa ja supermarketissa käynti.
Fenno-egyptiläinen tuntee suurta inhoa ja sääliä ruokaillessaan ugrien seurassa. Röhkiminen, hotkiminen, murina, kulauttelu, piereskely ja alleen laskeminen kuuluvat, valitettavasti, ugrin pöytätapoihin. Erityisen kuvottavia ruokailuympäristöjä ovat torien makkara- ja lihapiirakkakojut.
Ugrit kävelevät toisiaan päin kadulla. Johtuneeko suomalaisten huonosta lihaskoordinaatiosta ja hitaista reflekseistä, etteivät ugrit pysty väistämään toisiaan kadulla kävellessään.
Suomalaiset eivät myöskään osaa pitää lupauksiaan. Tätä ei voi odottaakaan, sillä lupauksiin liittyvät vastuun ymmärtäminen ja kantaminen eivät ole vielä ugrikulttuurin täysin sisäistämiä asioita.

Urheilun suosio
Suomessa on paljon urheilijoita. Urheilijat eivät ole erityisen älykkäitä. Älykäs ihminen ei viitsi rasittaa ja rääkätä itseään turhan takia.
Suosittua yleisöurheilua ovat mm. mäkihyppy, hiihto, ralli ja jääkiekko. Mäkihyppy on kaikessa järjettömyydessään ja alkukantaisessa mystillisyydessään liian suuri aihe tähän yhteyteen, vaan se vaatii aivan oman artikkelinsa.
Ralliautokilpailu saa liikkeelle kaikkein rumapiirteisimmät ja lähimpänä villi-ihmistä olevat ugrit. Ralliautojen pöristessä metsässä, tien varsilla niitä kannustavat tuhannet likaiset ja päihtyneinä mölisevät ugrit, päässään tietenkin moninainen lippalakkien kirjo. Myös formula-ajot keräävät kannatusta.

Järkyttävin urheilumuoto on kuitenkin jääkiekko. Suoranaista väkivallan ihannointia. Lienee jonkinlainen khatharsis-kokemus. Vähämieliset hakkaavat toisiaan kepeillä. Tuota rusikoimista varten rakennetun kaukalon laidoilla mylvii ölisevä raakalaislauma. Jääkiekko on laillistettua väkivaltaa, ja lisäksi ugrien varauksetta hyväksymää toimintaa. Jalkapallosta Suomessa ei tiedetä juuri mitään.

Alkoholi
Eräs ugrien suurimmista ongelmista on alkoholin väärinkäyttö. Vaikka ugrit juovat paljon viinaa, ei se tarkoita että he osaisivat juoda sitä oikein. Kun ugri juo viinaa, hän on omin itsensä. Alkukantainen, ilkeä ja aggressiivinen. Hän kavaltaa, rikkoo, homoilee sekä virtsaa ja oksentelee yleisillä paikoilla jättäen jälkeensä hirveän siivon. Sanat eivät riitä kuvailemaan päihtyneen suomalaisen pyöristyttäviä edesottamuksia.

Johtopäätös
Lopuksi voidaan annettujen esimerkkien pohjalta todeta että suomalaisten väkivaltaisuus ja alkukantaisuus johtuvat rodun yleisestä kehityskelvottomuudesta, fenno-egyptiläisten neuvojen ja oppien pois heittämisestä sekä yleisestä sukurutsaisuudesta. Lisäksi on todettava että hedelmöittymisvaiheessa siemennesteeseen sekoittunut urea (yleinen ilmiö suomalaisilla) takaa että jälkikasvusta kehittyy "kuspi'äitä ja kelt' silmijä".